1. Kerro lyhyesti itsestäsi
Olen 44-vuotias aviomies ja kolmen lapsen isä. Lapsemme ovat 12, 16 ja 19 -vuotiaita. Koulutukseltani olen filosofian
tohtori, pääaineena ympäristötieteet, erityisesti työhygienia. Töissä olen Työterveyslaitoksella, missä toimin projektipäällikkönä
johtaen erästä toimintaohjelmaa. Olen toiminut pitkään aktiivisesti Suomen Työhygienian Seurassa, jossa olin viisi vuotta
puheenjohtajana ja nyt varapuheenjohtajana. Olen Vesilahden Visan hiihtojaoston puheenjohtaja, missä touhuan junioreiden parissa,
yhdessä muiden ohjaajien kanssa.. Soittelen vetopasuunaa Narvan soittokunnassa ja sen Bulu-Bulu -orkesterissa. Olen laulanut
Sakaselän Sävel -kuorossa, mutta se on tällä hetkellä lepotilassa. Muutoin harrastan vapaa-aikana pääasiassa kuntoliikuntaa
ja rakentamista sekä jonkin verran kalastusta.
2. Kuinka
kauan olet asunut Vesilahdessa?
Kesällä tuli 10 vuotta.
3. Miten
Vesilahti on muuttunut sinä aikana, jonka olet asunut kunnassa?
Omakotirakentaminen on ollut varsin kiivasta ja uusia perheitä on muuttanut koko ajan kuntaan. Nuorten määrän lisääntyminen
on näkynyt ainakin kirkonkylän "katukuvassa" iltaisin ja viikonloppuisin. Sekä Kirkonkylän että Narvan kouluja on laajennettu
lisääntyneen oppilasmäärän myötä. Myös uusia päiväkoteja on rakennettu ja perhepäivähoitajatkin ovat viime aikoina olleet
täystyöllistettyjä. Muista julkisista rakennuskohteista voisi mainita Kirkonkylän paloaseman ja juuri aloitetun terveyskeskuksen
laajennustyön. Myös Kirkonkylän tiestöä on parannettu ja kevyen liikenteen väyliä on rakennettu. Polttoaineen jakelupistekin
saatiin muutaman vuoden tauon jälkeen.
4. Miten
suhtaudut kunnan kasvuun?
Hallittu kasvu on oikea tie, kunhan jatketaan pientaloihin perustuvaa isojen tonttien kaavoituspolitiikkaa. Muutkin
kylät kuin Kirkonkylä pitäisi saada jollain keinolla pysymään elinvoimaisina.
5. Millaisia
uhkakuvia näet Vesilahden kehityksessä?
Näivettymisuhka taitaa koko kunnan osalta olla ohi, mutta on edelleen todellisuutta monen Vesilahden kylän kohdalla.
Kaavoituksessa ja rakentamisessa pitää välttää miljöötä pilaavia ylilyöntejä. Sellaisiin saattaa tulla paineita väkiluvun
lisääntyessä. Suurimpia ongelmia tullee olemaan terveydenhoitopalvelujen ja vanhustenhuollon turvaaminen pelkästään omin voimin
näin pienessä kunnassa. Pitäisikö pyrkiä nykyistä tehokkaampaan kuntarajat ylittävään yhteistyöhön? Lähinnä Kirkonkylää koskevia
uhkia ovat mahdollisen liian nopean kasvun aiheuttamat koulu- ja päivähoito-ongelmat. Uhkana on myös se, ettei nuorille pystytä
järjestämään rittävästi vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia.
6. Mitä
uutta voisit tuoda Vesilahden kunnallispolitiikkaan?
Vaikea sanoa mitä uutta, kun en kovinkaan hyvin tunne nykyistä kunnallispoliittista meininkiä. Eihän sitä muuta voi
tuoda kuin oman persoonansa kaikkine kokemuksineen ja taustoineen. Uskoisin, että olen työtehtävieni kautta oppinut tietynlaista
laajakatseisuutta ja yhteistyötä painottavaa lähestymistapaa asioihin. Ennen kaikkea kannustaisin kaikkia kuntalaisia mukaan
yhteiseen päätöksentekoon.
7. Näetkö
tarpeelliseksi lähitulevaisuudessa muuttaa Vesilahden kunnan tuloveroprosenttia?
Suoraan sanottuna en tunne kunnan taloustilannetta niin hyvin, että osaisin vastata tuohon.
8. Mitkä
kolme asiaa ovat lähellä sydäntäsi kunnallispolitiikassa?
1. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet
-kunnan
riittävä tuki vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille.
2. Vanhuksista ja kroonisista terveysongelmista kärsivistä huolehtiminen
-erityisesti
nuorten mielenterveysongelmat
-omaishoitajien
tukeminen, jotta kaikki voisivat mahdollisimman pitkään olla kotona.
3. Maiseman- ja luonnonhoito
-kaavoituspolitiikka
sekä vesistöjen, rantojen ja muiden tärkeiden luontoalueiden hoito.
9.
Vesilahden Sitoutumattomat korostaa sitä, että valittu päätöksentekijä on tavoitettavissa myös vaalien välillä. Miten
omalta osaltasi hoitaisit tämän?
Minusta nettisivut on nykyaikainen juttu, joiden kautta on helppo kannustaa kuntalaisia osallistumaan. Netin kautta
voi esimerkiksi kysyä kuntalaisten mielipidettä jostakin käsittelyssä olevasta asiasta. Netin huono puoli on sen persoonattomuus.
Sitä voisi täydentää järjestämällä säännöllisesti avoimia keskustelutilaisuuksia. Niin ja tietenkin aina saa soittaa tai tulla
käymään ja tarttua hihasta, kun näkee.